bassokoiran koppi
Kehittänyt Arto4000
Simulaatio
Julkaistu 2016
1
Luettu 586 kertaa

30.03.2016Juhannussauna 2016

Voi poijjaat sentään, se on taas juhannus! bassokoira täällä jo munasillaan, parin ölppänän viilentämänä, kirjoitteleekin teille ahonlaidalta ja kukkaiskedoilta tuoksuvia terveisiä uuden kesäisen peliarvostelun merkeissä. Meinasin kirjoittaa, että peliarvostelun spermoissa, mutta sitten mietin, että ehkäpä lopetan kokaiinin ja amfetamiinin sekakäytön ainakin arvostelujen kirjoittamisen aikana.

Mutta juhannus, tuo suomalainen taianhohtoinen keskikesän juhla, jolloin viina ja hiki virtaavat! Ihmiset menevät juhannuskokkojen äärellä sekaisin, kuin olisivat herätysjuhlilla. Seuraa humalaista haureuden harrastusta kesäyössä, syntyy epätoivottuja, rumia hirviöitä ja kiusallisia kesän äpärälapsia, joita sitten keväällä, yhdeksän kuukauden jälkeen, käydään hätäisesti polkemassa sulaneisiin, routaisiin suohautoihin. Kyllä, juhannus on hienoa juhlan aikaa. Oikea suomalaisuuden juhla!

Mikä onkaan parempi tapa juhlistaa juhannusta kuin saunoa ja juoda viinaa? Ei yhtään mikään! Ja nyt niin on mahdollista tehdä myös rakkaalla NES-konsolilla, sillä joku suomalainen mielipuoli ja umpihullu - ja selkeästi myös aivan liikaa ylimääräistä aikaa omaava - nörtti, nimeltään Arto4000, on tehnyt aiheeseen liittyvän pelin. Saanen esitellä, Juhannussauna 2016, jossa, vittu sentään, saunotaan ja on juhannus!

Vitun ruma paketti

Ai että, kun kylmä olut maistuukin hyvältä!

Ai että, kun kylmä olut maistuukin hyvältä!

Täällä bassokoiran kopissa harvemmin arvostellaan, tai ylipäätään kiinnitetään huomiota pelien pakkauksiin, mutta on pakko sanoa, että mikä vittu tämä pahvilaatikko on nyt olevinaan? Jälkihän on kuin olisi käyty töiden jälkeen hakemassa Tiimarista pienille kerholaisille tarvittavat tykötarpeet ja laitettu heidät askartelemaan! Tai minä ainakin toivon, että tämä on lapsityövoimalla tehty, sillä se selittäisi kaiken ankeuden. Sääliksi käy, jos tätä aikuinen mies on vääntänyt! Pelin kotelon kansikuva on toisaalta oikein hienosti piirretty ja olen aistivinani joitain hyvinkin tuttuja piirteitä sen tyylissä, mutta en vain osaa suoraan sormella osoittaa ja sanoa, että missä olisin vastaavaa taidetta voinut nähdä.

Korkkaan oluen ja isken itse pelin tulille. “Nyt on aika siirtyä saunomaan, perkele!”, huudan, samalla kun alakerran naapurin pihtariämmä hakkaa jollain harjanvarrella kattoa, yrittäen viestiä minulle, että keskellä yötä ei tällaista meteliä pidetä. Kunnon suomiäijän elkein en kuitenkaan sellaisesta vihjailusta ole ymmärtävinänikään, vaan alan saunomaan!

Pelin alkuruutu jättää hieman toivomisen varaa; siinä on joku kuppainen mökki. Onko se nyt sitten se tarunhohtoinen sauna, jossa ne synnit piestään pois? Tällaisena aatteellisena nationalistina ja vanhana kainalontuulettajana sekä uusnatsina arvostan toisaalta suuresti tuulessa kauniisti huojuvaa suomenlippua. Ottaa melkein eteen, kun näkee Nintendo-pelin, jossa on suomenlippu.

Intialaisen halpatuotannon tasoisen laadun voi toisaalta havaita heti, kun huomaa, että edes ruohonkorsia ei ole animoitu, vaikka levoton tuuli puhaltaakin, riepotellen suomenlippua. Hieman demoja muistuttava intromusiikki pelastaa onneksi kokonaisuuden ja nielen oksennuksen makuisen pettymykseni animoimattomista ruohonkorsista ja huuhdon sen alas kulauttamalla olueni loppuun.

Siinä se on! Koko komeudessaan.

Siinä se on! Koko komeudessaan.

Oi, pikselikulli niin kaunis

Kun jatkan eteenpäin, oluet meinaavat lentää ulos sieraimistani. Sillä kyllä vain, voin nähdä silmieni edessä, ehkäpä ensi kertaa armaan Nintendoni tuottamana, ihka oikean PIKSELIKULLIN! Voi tätä säädyttömyyden riemuvoittoa. Jos olisin vanha kurttuvittuinen puritanistimummo, niin repisin kukkahattuni raivoa pihkuen ja hakkaisin tuollaisen saastaa sisältävän pelikasetin tuusannuuskaksi sateenvarjollani, minkä jälkeen hyppäisin ulos ikkunasta ja lentäisin yöhön kuin Maija Poppanen konsanaan.

Mutta koska en ole, yritän nuolla lattialle sylkemäni/oksentamani oluet ja jatkaa pelaamista. Pelin tavoitehan on kuitenkin saunoa, eikä tuijottaa Saunaäijän, se on nimittäin pelihahmon nimi, kullia. En onnistu tässä kovin hyvin, vaan kuolen, ja ihmisbarbeque on kuin rapea kalaleike, valmista tarjoiltavaksi.

Saunassa synnit pestään pois.

Saunassa synnit pestään pois.

Saunaäijä heittää yhdestä napista löylyä ja toisesta kiskoo kaljaa. Vähän niin kuin minäkin, mutta kohdallani löylyn heittämisen voisi korvata vaikkapa housuihin kusemisella. Liikevalikoima on silti kutakuinkin yhtä laaja. Ja voi pyhä yksinkertaisuus, siinä se sitten onkin. Heitä löylyä ja juo kaljaa, kunpa voisi edes “heittää vettä” kiukaalle tai heittää vaikkapa oluen hajuisia erikoiskauhallisia, mutta mitään vaihtelua peli ei kyllä tarjoa. Onneksi sieluun asti pääsevä hypnoottinen taustamusiikki, joka voisi olla omiaan jossain Speden Spelien jännityskohdassa tai uusien lottonumeroiden arvonnassa, saa pelaajan tempautumaan mukaan saunonnan ihmeisiin.

Tavoitteena on kerryttää pistesaldoa, koska ollaanhan vanhalla kunnon antiikkisella alustalla, jolloin PISTEET OLIVAT KAIKKI KAIKESSA. Eli jos et saa tarpeeksi hyvää pistemäärää, voi naapurin Pete tulla ja vetää sinua taas kerran turpaan, koska et saanut niin hyviä pisteitä kuin hän. Pisteiden lisäksi saunoessa voi kerryttää pikkuhiljaa tasoja, jotka kertyvät saunassa istutun ajan perusteella. Eli jos haluat kohota oikein pro-äijäksi asti, joudut yrittämään istua saunassa pidempään. Mitään oikeaa merkitystä näillä tasoilla ei kuitenkaan ole, sillä pikselikullin koko, ei kun siis pistemäärä, ratkaisee.

"Congraluation", melkein japanipelien veroinen loppuruutu.

Saunon, vaikka henki menisi

Kuolema korjaa Saunaäijän aina. Se on se supisuomalainen kohtalo, että saunotaan siihen asti, kunnes lopputulos muistutaa jotain Bull Mentulan ja keitetyn ravun ristisiitosta ja jokaisesta tulee rusina itsessään. “Sauno uudestaan painamalla start”, sanoo peli, mutta minä sanon, että “Haista vittu, Arto4000, ja anna rahani takaisin!”

Vaikka olen käynyt pelkästään elämän rankan koulun, niin varmasti osaisin tällaisena kouluttamattomana koiranakin koodata vastaavan pelin paremmin! Voisin väittää, että tämä peli on jonkin helvetin datanomin koodaama, sen verran luokaton tekele on sentään kyseessä! Mutta odottakaapas nyt, pelistä on julkaistu vain 50 kappaleen painos, mikä tekee siitä kaikilla mittareilla hyvinkin keräiltävän tuotteen! Tämähän tarkoittaa sitä, että vaikka paskoisin kultaharkkoja, niin tulen silti tienaamaan enemmän myymällä oman kappaleeni Juhannussauna 2016:sta jollekin onnettomalle keräilijänplantulle vasta joskus tulevaisuudessa! Ha, ha, ha! Toivottavasti Arto4000 tekee lisää tällaista paskaa, niin voin sitten kerätä rahat pois tyhmiltä!

Mutta jos nyt vielä summattaisiin, että onko tämä peli mukavaa pelattavaa, niin sanoisin asteikolla 1 - 10, että pelin pelaaminen on yhtä nautinnollista ja viihdyttävää kuin nekroosi kyrvässä.

Lyhyesti: Hyvin simppelin pelimekaniikan takana oleva gimmick-peli, joka ei luonnollisesti tarjoa juuri varsinaista pelattavaa, mutta muutamat halvat naurut ja erittäin keräiltävän kohteen. On ehkä käsitteen "peli" venyttämistä sanoa tätä varsinaisesti peliksi, koska kyseessä on selkeästi enemmänkin hupailu ja suomalaiseen juhannuskauteen tehty homebrew-ohjelma.