Choose Language:
 
 
  Welcome, Guest. Please Login or Register
YaBB - Yet another Bulletin Board  
  Discordiin mars - click to chat!  
  Home Recent LoginRegisterHelpSearch Map Achievements Database Quizzes   


Voit piilottaa tämän mainoksen kirjautumalla sisään.
     
     
 
20 ilmaiskierrosta sekä lotto/kasinobonukset kutsukoodilla NESRETRO
 
Page Index Toggle Pages: 1
Send Topic
Miten ymmärtää tietokonetta joka on melkein yksisarvinen ? (Read 994 times)
Mirsku
Offline
NES-Retro Elite
******


Posts: 6636

Helsinki - Finland
Gender: female
Miten ymmärtää tietokonetta joka on melkein yksisarvinen ?
23.06.2019 at 05:19:49
 
Olen pyöritellyt jo aiemmin ideoita että tekisin ketjun siitä miten oikeastaan lähdetään purkamaan jotain sellaista laitetta tai ongelmaa joka on erilainen kuin mikään mihin on törmännyt aiemmin. Ei niinkään siltä kannalta että kuinka korjaat yhden asian X asiasta X, vaan enemmänkin koko se toimintaketju ja päättely mitä joutuu tekemään, ja miten se päättely oikeastaan menee.



Tilanne jossa voisi ihan hyvin olla että kyseessä olisi tuttu kone joka on dokumentoitu ihan hyvin, mutta siinä ilmenisikin ongelma jollaisia on raportoitu, mutta joiden tarkkaa alkuperää ja aiheuttajaa ei oikein tiedetä, kuin tilanne jossa on tuntematon kone josta pitäisi ensin saada selville mahdollisimman paljon, on oikeastaan aika samanlaisia.



Eli juuri nyt mulla on jotain sellaista mikä täyttää noi kriteerit oikein hyvin, ja jota tutkiessa huomasin että mietin myös tarkkaan miten tarkalleen lähestyn kunnostusta, ja miten se etenee, joten oikeastaan aivan sama kirjoittaa sitä ylös. Varoitus että sellaista "knights movement" hyppimistä ja vertailujen ja erilaisten ei mahdollisten vaihtoehtojen kautta sulkemista tulee olemaan paljon, mutta en aivan tarkkaan ala joka ikistä "jos toi asia on noin ni toi asia sillon on pakko olla noin tai näin" kohtaa listaamaan.





------------------------------------------------------------------



Miksi juuri SMC-777? Koska se on kokoajan tuntunut itselleni siltä että tavallaan se on hyvinkin tuttu, mutta samaan aikaan se on todella epätuttu. Jos näprää vaikkapa esimerkiksi MSX:n kanssa niin kokoajan on ikäänkuin perillä siitä mitä se on. Kokoajan tietää täysin tarkasti millainen se on, se on erittäin tuttu eikä siinä ole mitään sellaista mitä siitä ei ymmärtäisi. Jos esimerkiksi vilkaiset miten vaikkapa FDC on toteutettu, niin se on joku muutamista vaihtoehdoista joista tiedät jo etukäteen jokaisen miten mikäkin olisi toteutettu, ja vilkaisu riittää siihen että pudotat väärät vaihtoehdot pois ja olet silleen "aa se oli toi ja toi circuitry tässä"

Tollaiseen verrattuna suht uniikki eräänlainen prototyyppikone onkin täysin yksisarvinen. En oikeasti keksi mitään muuta kuvaavampaa termiä mitä voisin käyttää tosta koneesta kuin että se on musta yksisarvinen tai dadaistinen taideteos insinöörin toteuttamana. Se on samaan aikaan osittain todella selkeä ja aikansa tuote jonka rakennetta voi ymmärtää sitäkin kautta että tietää tarpeeksi monta muuta saman aikakauden tuotetta, mutta samaan aikaan se sisältää piirteitä jotka ovat ikäänkuin suunnittelijat olisivat käyneet pari vuotta vaihtoehtoisessa tulevaisuudessa hakemassa ne sieltä.

Ton yksisarvismaisuudesta kertoo aika hyvin se että X68000 on mulle selkeä tietokone, jos vilkaisen sellaisen emolevyä niin pystyn hahmottamaan kokoajan selvästi missä mennään ja miksi mikäkin on siellä miten on. Tossa siis samalla ikäänkuin mennään monelle mystisestä koneesta niinkin mystiseen että se alkaa olemaan jo mullekin mystinen.


-----------------------------------------------------


Aloitetaan perusjutuista. Teen aina tietyt asiat ennenkuin alan tekemään mitään tarkemmin, puran koneen, silmäilen piirilevyt nopeasti läpi että mitä tunnistan suoraan, mitä samankaltaisuuksia johonkin muuhun koneeseen huomaan, mitkä asiat huomaan olevan sellaisia että niitä pitää vilkaista myöhemmin todella tarkkaan yms.  Eli samalla kun puran jostain kuoria puhdistukseen, silmäilen koneen läpi niin että saan muodostettua sellaisen karkean 3d rautalankamallin koneesta päässäni jolla pääsee alkuun.

Puhdistaminen, kuorien pesu, näppiksen puhdistus, yms suoritetaan toki alkuun siksikin että on siistit kuoret mihin laittaa osat. Mutta myös siksi että voit pitää esim emolevyä alakuoreeen paikalleen kiinnitettynä samalla kun selvittelet vaikka yksittäisten johtimien reittejä logiikkasirusta toiseen niin ettet sotke itseäsi jos pidät vaikkapa konetta sylissä.  En voi sietää pöytiä, jäykkiä tuoleja, samassa asennossa olemista, yms joten monesti ennemmin istun sängyllä tai lattialla kone sylissä ja piirtelen havainnoista ruutupaperivihkoon tms.

----------------------------------------------------------

Kaikki ei tietenkään ole aina ihan tarkkaa, teen myös virhearviointeja joita sitten joutuu jälkikäteen muuttamaan, tässä vaiheessa siis selvittäminen on enemmänkin hypoteettista mutta aika usein asiat menee jo ekalla yrityksellä kohdalleen.

Ja tottakai selitän puhdistamisesta mutta kuvia napsiessa en ollut vielä puhdistanut emolevyä.  Cheesy



...

Koneessa on näppäimistön luona toinen cpu joka toimii mikrokontrollerina, veikkaisin että syy tälle on siinä että tapa jossa näppäimistöä niin sanotusti pollataan kokoajan hidastaisi liikaa muuta toimintaa. Ton ajan monet koneet siis eivät toimi niin että näppäimistö lähettäis dataa eteenpäin vain silloin kun tiettyä näppäintä painetaan, vaan kone ikäänkuin tarkkailee kokoajan onko jotain muutosta tapahtunut vai ei. Yksinkertainen tapa mutta epätehokasta, joten veikkaisin että toi mikrokontrolleri lisänä on siksi että se poistaa ikäänkuin sitä hidastetta mitä näppäimistön tarkkailu perinteisemmällä tavalla aiheuttaisi.

Näppäimistö ei ole pelkkä näppäimistö vaan tota sirua on ilmeisesti hyödynnetty muuhunkin käyttötarkoitukseen. Emolevyn takaosassa on liitin erilliselle SMC-70 koneen näppäimistölle, ja sieltä tulee johto, jonka lisäksi näppäimistöstä menee emolevylle toi lattakaapeli (jonka muoviosa oli irronnut ja jonka ehdin jo vetästä sähköäjohtamattomalla liimalla takaisin)

Jos näppäimistö ja sen sirut olisivat vain näppäimistön takia, ei noin monimutkaista kytkentää emolevyyn tarvittaisi.

---------------------------------------------------------------

...

Koneen CPU on klassisesti Z80, ja siitä vähän eteenpäin on 50 pinninen laajennusliitin. Ton pinnitystä ei ole missään selvillä mutta se ei ole mikään vaikea selvittää sitä kautta että selvittäis ensin varmat pinnit, ja sitä kautta sulkis ne ensin pois selvitettävistä. Miten ne sitten saa selvitettyä niin ihan vain sillä et mikä menee cpu:n mihinkin jalkaan.

Koneen sisäinen ohjelmisto on tolla 16k eprommilla jossa hauskana yksityiskohtana on tarrassa erikseen vielä kerrottu mikä eprom se on, vaikka se lukee myös itse eprommissakin.


Eteenpäin....
----------------------------------------------------------------------



...

Yksi asia minkä vilkaisen aina tietyn ikäisistä koneista on keskusmuisti ja se mitä siruja ne tarkalleen syövät. Tässä ei ole jaettua muistia C64 tyyliin jossa cpu ja näyttis käyttää samaa 64k muistia vaan keskusmuisti on tämä 8 kappaletta 1 bittisiä 64k siruja, jonka lisäksi toisaalla on grafiikkamuisti erikseen ja sitten vielä lisää muistia erikseen jonka merkityksenä on todennäköisesti olla merkistölle varattu.

Toi siru oikealla on CRT controller joka on Hitachin valmistama ja toi kyseinen kopioineen on hyvin yleinen 80-luvun koneissa, tota tulee vastaan vähän siellä täällä. Kuitenkin lähes aina ton läsnäolo rajoittaa koneen graafiset kyvyt tiettyyn hyvinkin sellaiseen 80-luvun alun käppäiseen halpiskotitietokonemaiseen. Jos otat minkä vaan euroopassa julkaistun koneen tolla niin se graffapuoli on aina surkea tai vielä surkeampi.

Tässä koneessa taas graffapuoli ylittää muut vastaavalla varustetut koneet, joten yksi mielenkiintoinen onkin selvittää miten ihmeessä se on saatu aikaiseksi.

Ja kyllä, tiedän että näitä poikkeuksia missä löytyy juuri toi CRT controller mutta graafiset kyvyt onkin muuta kuin odottais on, ja itselläkin on tossa yksi toinen esimerkki sellaisesta, mutta se on enemmänkin 80-luvun puolivälin muokkaus tollaiseen kuin 1982-1983 vuoden toteutus.


-----------------------------------------------------------------


...

Vaikka emolevyllä onkin lähes kaikki kasattu perus 74 logiikkasiruista tai sellaisista osista joista löytyy edes jotain datasheettiä tai yhteneväisyyttä muihin, on siellä seassa myös nämä kaksi Sonyn custom sirua. Toisesta en ole ihan vielä varma mikä sen tarkoitus on olla, mutta toinen sijaintinsa vuoksi todennäköisimmin on controlleri takana olevalle laajennusportille.

Kannattaa huomata myös toi powerilta tuleva virtaliitin, koneen kaikki liittimet on samanlaisia kuin famicomin ohjaimien johtojen liittimet mutta vain leveämpinä, mutta toi virtaliitin on jo ihan overkill. Se on nimittäin poikkeuksellisen järeä versio tollaisesta liittimestä enkä ole törmännyt vastaavaan ikinä missään muualla.

Toi floppyvirtaliittimen näköinen itseasiassa on jopa juuri se. Siihen tulee johto joka menee sekä sisäiselle diskettiasemalle että ulkoisen diskettiaseman liittimelle. Eli ulkoiset korppuasemat on ottaneet virrat koneesta suoraan.


----------------------------------------------------------------


Ja kun mainittiin virtalähde niin:



...

Yksi niistä kolmesta asiasta mihin erityisesti päätin perehtyä tämän kanssa on virtalähde. Lähinnä se että kunhan tämä on recapatty ja puhdistettu niin päästänkö tämän seulasta läpi vai en. Yleensä tunnistan powereista aika hyvin tulevatko ne olemaan mahdollisesti ongelmallisia vai eivät, eli siis onko poweri suunniteltu hyvin ja komponentit vaan alkaa hajoamaan vanhuuttaan, vai onko powerissa jotain sellaista huonoa suunnittelua miksi sitä ei ehkä haluaisi päästää läpi ja käyttöön.

En tiedä vielä mutta selviää kunhan otan tämän auki. Esimerkiksi se että poweri on vain yksinkertaisesti vanhanaikainen ei ole huonoa suunnittelua, mutta mikä taas on niin selvästikin alimitoitettujen osien käyttö yms tollaiset. Mieluummin käytän liian paljon kestävää switcheritransistoria kuin sellaista joka kestää juuri ja juuri ja sen vuoksi kuumenee liikaa. Etenkin kun nämä ovat kohta 40 vuoden ikäisiä niin samalla kun niitä uusii, ehkä ottaa sillä samalla hinnalla kestävämpää tilalle.



...


Ensin mietin että vaihdan virtajohdon puhtaaseen ja vähän parempaan mut sitten piti tarkistaa oliko tässäkin tämä sama kuin toisessa sonyssa....

Eli mikäli Sonyissa on ehjä virtajohto niin mieluummin puhdistan sen kuin vaihdan uuden mikäli siellä on tämä Sonyn logolla oleva virtaliitin, noita ei nimittäin pahemmin ole esimerkiksi Gamecubejen muuntajista revityissä johdoissa. 

Miksi sit virtajohto kannattaa vaihtaa uuteen jos siinä on mitään epämääräistä.. no miksiköhän

------------------------------------------------------------------------------


...

Virtalähteen lisäksi se toinen mihin täytyy perehtyä enemmän, eli se laajemman väripaletin mahdollistava piirilevy. Emolevyllä on RGB out liittimen luona tämän kaltainen liitin johon sellainen tulee sit kiinni, ja toisesta päästään emolevyn edessä olevaan tyhjään liittimeen.

Mistä tiedän? No tässä vaiheessa ehdin käydä kattelemassa twitteristä kuvia C mallin sisältä, jossa näkyi myös se boardi, ja sit vain tarpeeksi monta kuvaa ja tarpeeksi zoomia ja vähän päättelyä niin mulla onkin jo tarvittavat sirut listattuna, ja noin 50% sellaisen kaaviosta tehtynä ihan vain sitä kautta että millainen se on kuvissa, miten millekin logiikkasiruille saa virrat jos ne sijoittaa mitenkin, millaisen kokonaisuuden portteja milläkin siruilla saa aikaiseks, mitkä on eri mahdollisuudet miten sellainen on mahdollinen toteuttaa ja millä niistä on voitu mennä koneen kohdalla yms.

Ei tule olemaan toki ihan helppoa koska ei jonkin laajennuskortin reverse engineeraus ja diy kopion teko ikinä pelkän kuvan pohjalta ole, mutta tää ei ollutkaan ihan niin vaikeaa kuin mitä odotin aluksi.


-------------------------------------------------------------


...

RGB liittimistä toiseen puoleen.  Laajennusportti ja RGB out käyttää samaa 25 pinnistä liitintä, mutta niissä on tukittu yksi reikä joka on eri kohdassa kummassakin, ja vastaavasti sitten johdoista on liittimistä sopiva pinni katkaistu.

Toi on yksinkertainen mutta toimiva joka estää hyvin koneen taakse kurkottelevaa kytkemästä väärää johtoa väärään liittimeen.

Lisäksi toi liitin antaa myös 12V ja 5V ainakin ulos erilliselle.. jollekin.. mitä siihen ikinä nyt voikaan kytkeä tai mitä lisävarustusta ikinä onkaan suunniteltu muttei valmistettu. Tiedättekö mikä toinen kone tekee saman? Amiga. Mutta tämä teki ton vuosia ennen Amigaa ja lisäksi käyttää standardimpaa ja helposti saatavilla olevaa liitintä joten pisteet siitä Sonylle. Mut nyt vähän paremmin ymmärrän miksi se ehkä on voitu toteuttaa amigassa niin miten se on, eli kun tässä ton tarkoituksena on ollut että siihen voidaan kytkeä videokäsittelyyn tarkoitettua laitteistoa kiinni, niin ilmeisesti se on amigassakin mietitty sitä samaa ajatellen.

Toi RGB liittimen vieressä oleva DIN on muuten digitaalinen RGB out, tiedän että noita on ollut just tän ajan japanilaisissa koneissa, mutta en ala edes selvittämään millainen pinnitys siinä on yms. Se on ollut aikanaan kätevä että saa useampaan erilaiseen näyttöön kiinni, mutta tollaista ottavia näyttöjä on nykyisin harvassa, ja miksi ihmeessä tollaiseen väsäis sopivaa muunninta kun siinä on vieressä se analoginen RGB liitin.


----------------------------------------------------

Sit se kolmas iso perehtymisaihe ja kysymysmerkki. diskettiasemaa käyttävä logiikka


...


Tässä mennään taas sinne uniikki unikornipuolelle ja täyttä vauhtia, eli jos koneessa on custom pinnityksellä oleva diskettiasema, niin miten sellaisen pinnitys selvitetään?

Ensin katotaan mikä toi FDC itsessään tarkalleen ottaen on ja löytyykö sille pinouttia mistään. Paljastuukin että kyseinen on 8 tuumasille diskettiasemille tarkoitettu controlleri jota voidaan käyttää myös minifloppyille. Mini floppyt siis tarkoittivat 5.25 tuumaisia lerppuja koska ne oli minimpia niihin jättimäisiin verrattuna. Mitään 3.5 tuuman asemia ei tietenkään ole mainittu missään koska niitä ei ollut vielä olemassa kun kyseinen FDC kehitettiin.

Eli mitä Sony on tehnyt niin on otettu 5.25 asemille tarkoitettu FDC ja hakkeroitu se käyttämään niiden itse kehittämää 3.5 tuuman asemaa joka ei tietenkään virallisesti ollut tuettu koska sitä ei tiedetty kehityksen hetkellä olevan vielä olemassa. Eli kysymys kuuluukin, miten selvittää miten Sony teki sen, ja miten ne oikein kytki sen oman aseman siihen?

Tekemällä samaa kuin Sony, eli lähdetään liikkeelle siitä että tutkitaan miten ja millaisilla kokoonpanoilla noita on käytetty 5.25 tuuman asemien yhteydessä. Sitä kautta saadaan selville miten noi LS14 ja LS06 logiikkasirut liittyy siihen kuvioon ja miten ne on diskettiasemalta ja diskettiasemalle menevässä liikenteessä välissä. Eli kun tiedetään miten rakentaa toimiva kokonaisuus 5.25 tuumaisella asemalla, niin sitten vain vähän muokataan sitä ideaa että miten siihen vastaavaan saisi kytkettyä sen 3.5 tuumaisen aseman, ja oho sit mennäänkin samoja jälkiä kuin Sony on mennyt, ja meillä on suurin osa diskettiaseman pinnityksestäkin selvillä.

Tietenkään sitä ei tekstistä näe mutta kun otetaan ruutupaperia ja piirrellään samalla kun tutkitaan ja mietitään niin kokonaisuus alkaakin hahmottua kummasti.

Miten sitten loput saadaan selville? Käytetään mitä vaan eliminointitaktiikkaa ikinä tarvitseekaan, eli jos tiedetään jo montako pinniä on ja mitä suurin osa niistä on, niin seuraavaksi dropataan sellaisten asematunnusten valintasignaalit joita ei voi olla koska konetta ei ole tehty kuin kahdelle asemalle. Ja koska kone käytti yksipuolista asemaa niin mikään pinni ei voi olla puolenvalintasignaali koska yksipuolisessa asemassa ei käytetä sitä jne jne jne..

Ja niin toi diskettiasemaliittimen näköinen ei ole siis se diskettiasemaliitin, se on näppikselle menevä lattakaapeliliitin. Diskettiaseman liitin on toi 26 pinninen epästandardi sivummalla.

-----------------------------------------------------


Sit ehkä se isoin ihmetyksen aihe mistä ei ole kuvaa siksi että siitä on jo kuva mutta sitä ei vaan huomaa helposti että siitä on jo kuva..


Äänisiru, koneen ääniominaisuudet vastaavat about muita saman ajan Z80 prossulla tai kloonilla olevia koneita joissa on jonkinlainen äänisiru, joten koneessahan on aivan pakko olla sellainen jossain.

Tässä vaiheessa yleensä käytettiin jompaa kumpaa kahdesta sirusta: oli General Instrumentsin AY-3-8910 jollainen löytyy esim MSX koneista, Sharp X1:sestä, Yamahan edistyneempänä versiona Atari ST:stä yms yms ja myös Texas Instrumentsin SN76489 joka on tutuin ehkä Segan varhaisista 8-bit koneista ja sitä kautta myös Master Systemistä.

Mä ihan oikeasti ensin aloin etsimään emolevyltä että missä se AY oikein on eikä sitä ole missään, ja sen jälkeen aloin etsimään missä toi Texas Instrumentsin siru on, enkä löytänyt sitäkään. Ja tein ton useamman kerran koska olin aivan varma että se TI:n siru on siellä jossain logiikkasirujen seassa niin ettei sitä vaan huomaa sieltä.

Eli meidän yksisarvisella on äänet mutta ilman äänisirua, miten se on mahdollista?


Koska sillä yksisarvisella on se äänisiru siellä, se vaan ei ole siellä missä sen odottais olevan, ja se on juurikin niistä kahdesta yleisestä sirusta se jälkimmäinen.



Kuka tajusi jo?






TI:n soundchippi siis löytyy sen näppäimistöllä olevan mikrokontrollerin alapuolelta, sekä se, että myös sen vahvistuscircuitry, sun muut on rakennettuna sinne näppäimistöön.  Toi kyseinen TI:n siru on ollu itselle sellanen piilotteleva paskapää monessa muussakin laitteessa. Ensinnäkin se on saman kokoinen kuin mikä tahansa logiikkasiru, toisekseen TI tykkää nimetä omat sirunsa tollasilla hirveillä numerosarjoilla joissa ei ole mitään järkeä ( vertailun vuoks Yamahan sirujen numerosarjoissa on yhtenäinen logiikka) kolmannekseen se alkaa merkinnöillä SN7..

Mikä muu alkaa kanssa SN7.. no joka ikinen TI:n valmistama 74LS logiikkasiru, eli emolevyllinen TI:ltä ostettua 74 logiikkaa ja toi äänisiru sinne sekaan ni sitä oikeesti saa etsimällä etsiä sieltä, eikä sitä välttämättä edes löydäkään, ainakaan silloin jos se onkin ninjannu itsensä näppäimistöön.

Mä ihan oikeasti missasin ton itsekin niin täydellisesti ainakin tunnin ajan että aloin jo pyörittelemään mahdollisuuksia että olisikohan äänisiru toteutettu niin että näppiksen mikrokontrolleria käytettäis äänisiruna ohjaamalla osa sen outputeista sopivaan vastusverkkoon, ja selvittämään miten sellainen olis voitu toteuttaa vuonna 1983. Vähän vastaavalla tavalla toimivia nimittäin on olemassa, mutta vain paljon myöhemmin.



Ja homma jatkuu kunhan selviää ja löytyy lisää...
 
Back to top
« Last Edit: 23.06.2019 at 05:33:56 by Mirsku »  
Achievements: 11
PlayStation Network Level 15+Keyboard VeteranSocial AdventurerNES-Retro White Glove SocietyNES Game MasterFirst Successful SaleInsiderTypical Apple UserChurch of NES-RetroItem Acquiredbassokoira's Long Con Victim

" [2:03 AM]jnx:never go full Mirsku "

Radikus wrote on 07.12.2018 at 08:07:59:
Mirskulle bannit.
Mirsku   IP Logged   Firefox 67.0  X11
Mirsku
Offline
NES-Retro Elite
******


Posts: 6636

Helsinki - Finland
Gender: female
Re: Miten ymmärtää tietokonetta joka on melkein yksisarvinen ?
Reply #1 - 27.06.2019 at 05:52:14
 
Kyseessä siis on laite joka on julkaistu vuonna 1983. Tämä käytännössä tarkoittaa että ainakin powerin kaikki konkat on uusimisen tarpeessa, mutta meillä on edessä myös kysymys siitä että olisiko kuitenkin parempi käyttää jotain modernimpaa virtalähdettä joka antaisi sopivat jännitteet, vai menemmekö sillä että yritämme ensin saada alkuperäistä poweria kuntoon?

Kaavioitahan tähän ei ole, joten päätös siitä yritetäänkö vai eikö yritetä muodostuu lähinnä sitä kautta että keräämme ikäänkuin todistusaineistoa virtalähteestä. Sekä huoltamisen puolesta että huoltamista vastaan.

Tässä vaiheessa pakko muistuttaa että älä lue tätä sellaisena "miten korjata jotain" tekstinä varsinkaan niin että älä sovella tätä suoraan mihinkään. Tämä on vain päättelyitäni yhdestä laitteesta yhtä laitetta tutkiessa ja todellisuudessa hommaan sisältyy lukematon määrä kaikenlaisia pikkuasioita mitkä pitää olla selvillä mut mitä on oikeastaan vähän vaikea alkaa kaikkea listaamaan.



...


Yksi asia mikä on toki selvää on että virtalähteen alapuolella on 80-luvun alussa vedetty suojalakkakerros. Tämä on uudemmissakin laitteissa monesti sellasta käryävää liejua tässä vaiheessa laitteen ikää, että tämä kokeillaan ainakin puhdistella, ennenkuin kolvataan mitään, ja mikäli tulemme siihen tulokseen että kunnostamme, niin aina voi myöhemmin vetää vaikka uudet suojalakat.

Kuva on otettu ilman salamaa tarkoituksella että toi liejukerros näkyis paremmin. Yksi ongelma tossa kerroksessa on toki sekin että se vähän hämää tinausten kohdalla, ja sen poistamisen jälkeen voi paremmin arvioida mitkä tinaukset pitää vahvistaa ja mitkä ei.


...


Sellainen tavallinen mitä teen tässä vaiheessa on että listaan ylös optoerottimien mallit, diodisiltauksen mallin, ja vilkaisen jokaisen näistä jäähdytysalumiiniin kiinnitetyistä komponenteista läpi. Yksi on tehotransistori ja muut ovat diodeja.

Se miksi teen näin on jälleen kerran todistusaineiston keräämistä. Kun listaa ne ensin läpi ja sit tarkastaa niiden speksit niin saa selville vähän miten paljon virtalähteen suunnitteluun on panostettu. Myöskin transistorin malli kertoo meille hyvin paljon siitä mikä oikeastaan on todellinen maksimi ja mikä ei. Tässä tapauksessa koneen takana lukee maksimiksi 55W mutta transistori on 100W kestävä. Mikäli myös diodien speksit suhteutettuna tähän on samaa luokkaa, niin tämä antaisi meille viittauksen siitä että powerin kuumuvat osat on itseasiassa ylimitoitettu vähäsen, mikä ainakin itselleni on erittäin miellyttävää koska pidän siitä että asioissa ei ole säästelty väärissä paikoissa, ja onkin tehty vähän ikäänkuin varman päälle komponenttivalinnoissa.

Noi on muuten eristetty ihan tarkoituksella sen sijaan että ne olisi vedetty kiinni suoraan. Riippuen powerin designista ja siitä millaisia osia on käytetty ja miten, osaa ei ehdottomasti voi päästää kosketuksiin minkään muun kanssa. Niistä siis johdetaan lämpö siihen jäähdytysmetalliin eli tässä tapauksessa kuoreen, mutta ne eivät saa johtaa siihen sähköä missään nimessä. Osalla osista nimittäin se isoin alue on maa, ja osalla taas päinvastoin, eli jos sellaiset olisi kytketty suoraan siihen samaan metalliin niin elektronit vilistäis siellä aivan muualle kuin minne pitäis.

Huomaamme että isommat osat on olleet kiinnitettynä tollasella liimalla joka tässä vaiheessa on kuivunut jo todella pahasti ja tämän liiman olemassaolon takia joudumme myöhemmin tekemään pari muuta tarkastusta.

Yksi asia mikä kanssa puolestapuhuisi että kunnostusta voisi kokeilla olisi se että tässä on todella paljon sellaisia konkkia mitä mulla onkin jo valmiina. Jouduin ottamaan niitä paljon toiseen tarkoitukseen jo aiemmin ja niitä on jäänyt yli, joten osan tämän konkista voikin jo vaihtaa suoraan ja sit katella et mihin pitää vielä ottaa lisää osia.

Lisäksi kannattaa huomioida noi säätötrimmerit, jos tollaisia löytyy niin silloin ne kannattaa myös puhdistaa, ja noiden läsnäolo tarkoittaisi sitä että kunhan poweri on huollettu niin ennenkuin kytkemme sen koneeseen, laitamme tehovastukset kiinni ja kalibroimme jännitteet kohdalleen. Konkkien vaihtaminen uudempiin nimittäin saattaa muuttaa konkkien itsensä vastusta sen verran että esimerkiksi vitonen saattaa olla pikkuisen korkeammalla tai matalammalla kuin olisi hyvä olla. Eräässä toisessa powerissa esim sellainen sopiva on ollut että tehovastukset kiinni ja sit vitonen säädetään niin että se on aika tasan 5.05V.



...


Kuva toiselta puolelta poweri. Toi yksittäinen osa joka on kiinni jäähyssä on siis se transistori jonka mainitsin aiemmin ja joka on oikein hyvin mitoitettu tälle powerille.

Diodisiltausta en ole vielä vilkaissut mitkä sen speksit on mutta jos se on ton kokoinen tossa niin siinä on selvästi tilaa sille että voi pistää uuden jonka speksit on tuplattu ihan vaan varmuuden vuoks. Lisäksi tästä powerista alkaa paljastumaan et minkä tyyppinen tämä on, niin juuri tämän tyyppisessä mielelläni kokeilen myös saada pikkuisen komponenttivalinnoilla tämän tuottamaa lämpöä alemmaksi.

Eli tämä on sitä sorttia jossa konkkien kunto määrittelee todella paljon sen miten vakaat jännitteet tästä tulee, ja tämän kaltainen on mahdollista saada vielä vakaammaksi kuin uudet modernit korvaajat olisivat suoraan tehtaalta. Mutta miinuspuolena sitten tämä ei ole mikään moderni vähävirtainen vaan kuluttaa paljon ihan vaan lämpönä ilmaan. Jos sitä kuumumista saisi vähän alaspäin samalla niin se olisi plussaa. Eli jos uusin ne jäähyyn kiinnitetyt diodit, niin sen sijaan että ottaisin sellaset jotka on täysin identtiset vanhojen kanssa, teenkin niin että otan samalla vaivalla ja samalla summalla ennemmin sellaiset joilla saa kokonaisuuden tuottamaan pikkuisen vähemmän hukkalämpöä.

Just tämän kaltaiset pienet mirskuoptimoinnit siellä ja täällä on syy sille miksi en halua edes koskea huoltoihin joissa en pääse tutkimaan laitetta tarkemmin, sillä mielestäni epäoptimaalista designia ei kannata korvata epäoptimaalisella mikäli samalla vaivalla sitä voi myös parannella pikkuisen.

Tosta verkkopuolen konkan päällä olevasta kumista en ole ihan varma onko se ollut tollainen jo alkujaankin, onko se sulanut siksi että kone olisi ollut jossain missä siihen on paistanut aurinko, vai onko toi kumi vaan mennyt lötköksi vanhuuttaan, osa kumijutuista nimittäin on sellasia että ne alkaa sulamaan ja menee limaiseks. Tollaisen takia on aiemmin joutunut leikkelemaan toisesta laitteesta eristeenä olevat kumit pois ja korvaamaan ne jollain mikä ei esim ala limaamaan mitään.

Yksi huomionarvoinen asia jälleen on se miten noiden tehovastusten jalkojen alaosissa ei ole piirilevyssä merkkejä kuumenemisesta tai tummumisesta. Ylipäätään tollaisten puuttuminen viittaisi siihen että komponenteissa ei ole tehty pientä säästelyä vaan on käytetty vähän ylimitoitettuja osia. Mikä jälleen kerran on erittäin hyvä juttu.


...


Aiemmin mainitsin siitä liimasta jolla osa komponenteista on kiinnitetty. Sen liiman takia joutuu tarkastamaan jokaisen kohdan missä sitä liimaa on päätynyt jonkin muun komponentin päälle.

Aiemmin nimittäin on tullut vastaan tilanne jossa tollainen vanhentunut liima ja konkasta pikkuisen sisältä vuotanut elektrolyytti on alkanut reagoimaan jotenkin. Mitä sellainen sitten on aiheuttanut niin liimaa eräästä toisesta powerista poistaessa huomasin, että diodit joiden jalkojen päällä oli sitä liimaa, hajoaa ihan kynnellä tökkäämällä.

Joten sen vuoksi nämä pari vastusta ja toi yksi diodi menevät vielä todella tarkkaan syyniin että onko niissä haurastumia sen takia. Missään noista ei ole sellasta ruosteen näköistä mikä tässä mainitussa aiemmassa oli, mutta varmuuden vuoksi selvitän vielä circuitryä tutkimalla mitkä ton diodin korvaajat olisivat, koska mikäli jokin oireilee ni se on toi diodi jonka kimppuun hyökkään ensimmäisenä vikaa etsiessä.

Tässä vaiheessa ei ole myöskään yhtään huono idea merkitä kaikki vastukset paperille et mitkä niiden arvot on, ja testata ne läpi että ne on kunnossa. Lisäksi kaikki samanlaiset diodit on hyvä merkkailla ylös, jos myöhemmin joutuu etsimään vikaa silleen vähän hakuammuntana, niin tollainen epämääräinen linkki osien välilläkin saattaa monesti auttaa ratkaisun löytämisessä.



Mut mikä nyt on se tuomio tälle, lähdenkö kunnostamaan tätä vai menenkö suoraan korvaajalla. Erittäin todennäköistä että lähden ensin kunnostamaan tätä, tämä on ensinnäkin paremmassa kunnossa kuin mihin olin jo varautunut, lisäksi en ole oikein löytänyt mitään sellaista mikä olisi itselleni sellainen ylitsepääsemätön kysymysmerkki. Eli jos tässä vaiheessa on saanut muodostettua sellasen suunnitelman päässään miten lähtee etenemään ja mitä kaikkea vielä huomioi, mitkä asiat tuplatsekkaa yms, niin se on ihan hyvä tämän ikäisen kohdalla huomioiden ettei tästä ole kaavioita tai mitään.

Puhdistamisen ja konkkien poiston ja listaamisen jälkeen lisäksi todennäköisesti saan tästä itsekin selvää vielä paremmin kuin mitä nyt, muodostan siis sellaisen ikäänkuin kytkentäkaavion päähäni tästä jonka kautta sitten operoin tätä ja josta tarkastelen asiat tätä operoidessa. Se miten helposti sellaisen saa muodostettua laitetta tutkiessa vaikuttaa todella paljon siihen mitä alkaa mitenkin käymään läpi, mutta tää on aikalailla sellanen good to go eli seuraavaan vaiheeseen tästä suoraan.



 
Back to top
« Last Edit: 27.06.2019 at 05:55:45 by Mirsku »  
Achievements: 11
PlayStation Network Level 15+Keyboard VeteranSocial AdventurerNES-Retro White Glove SocietyNES Game MasterFirst Successful SaleInsiderTypical Apple UserChurch of NES-RetroItem Acquiredbassokoira's Long Con Victim

" [2:03 AM]jnx:never go full Mirsku "

Radikus wrote on 07.12.2018 at 08:07:59:
Mirskulle bannit.
Mirsku   IP Logged   Firefox 67.0  X11
Mirsku
Offline
NES-Retro Elite
******


Posts: 6636

Helsinki - Finland
Gender: female
Re: Miten ymmärtää tietokonetta joka on melkein yksisarvinen ?
Reply #2 - 27.06.2019 at 06:23:40
 
Yksi asia mitä unohdin kirjoittaa tosta virtalähteestä niin tottakai myös itse virtakytkimellä on väliä. Eli kunhan se on puhdistettu ulkoisesti niin sen kunto pitää tarkastaa muuten, ja vilkaista mitkä sen speksit ovat. Jos se nimittäin on ylimitoitettu kanssa ja toimii ilman mitään hankausta tai ilman että siinä tuntuu mitään vastustusta niin pidämme alkuperäisen. Mutta muussa tapauksessa on parempi etsiä sopiva korvaaja vaikka esimerkiksi väri ei olisikaan enää sama.



Ja tässä vaiheessa projektia kone näyttää muuten alla olevan kuvan mukaiselta.

Ja samalla törmäämme taas tähän että se näyttää pesun jälkeen naarmuisemmalta kuin mitä se oli. Tämä tapahtuu aina välillä ja se johtuu yksinkertaisesti siitä että kun pienien naarmujen päältä hankaa sen 30 vuoden likakerroksen niin tottakai ne naarmut erottuu selvemmin. Aiemmin oli yhden Sharpin kanssa esim sama juttu.

Toi funktionäppäinten yläpuolella oleva muovi ei ole siis likainen vaan se on sellainen niinkuin aurinkolasit, en tiedä kuuluuko sen olla sellainen vai onko se tummentunut. Lisäksi tämän koneen kohdalla saattaisin jo harkita jonkinlaista naarmuihin vaikuttavaa ainetta koneen kuoriin sitten ihan lopuksi.

Tässä vaiheessa kun näppäimistö on puhdistettu ja toi ihme "nuolinäppäin" niin voidaan myös vähän kokeilla sen tuntumaa että miten se soveltuis pelaamiseen. Täytyy sanoa että siistiä tuli mutta välissä olevissa kumeissa on pikkuisen epätasaisesti kulumaa, eli pelaamista kannattaa sit tehdä ohjaimella ennemmin, toki valikoiden käyttöön yms toi sopii oikein mainiosti.


 
Back to top
« Last Edit: 27.06.2019 at 06:25:17 by Mirsku »  
Achievements: 11
PlayStation Network Level 15+Keyboard VeteranSocial AdventurerNES-Retro White Glove SocietyNES Game MasterFirst Successful SaleInsiderTypical Apple UserChurch of NES-RetroItem Acquiredbassokoira's Long Con Victim

" [2:03 AM]jnx:never go full Mirsku "

Radikus wrote on 07.12.2018 at 08:07:59:
Mirskulle bannit.
Mirsku   IP Logged   Firefox 67.0  X11
Mirsku
Offline
NES-Retro Elite
******


Posts: 6636

Helsinki - Finland
Gender: female
Re: Miten ymmärtää tietokonetta joka on melkein yksisarvinen ?
Reply #3 - 29.06.2019 at 02:02:22
 
Poistin koneen virtalähteestä entiset konkat, ja aiemmin olin tehnyt ruutupaperille ihan vain karkeaa luonnosta siitä missä on minkäkinlainen, ja tämän tapauksessa merkitsin myös osan koot ylös. Kokojen merkitseminen talteen on tärkeää kaikissa näissä missä poweri on esimerkiksi pikkuisen matalampi kuin mitä korkeimmat uudet konkat olisivat. Eli tiettyihin kohtiin sopivat uudet etsitään sillä että ensin rajataan kaikki liian suurikokoiset ulkopuolelle, ja sen jälkeen etsitään "kestävyys - muut ominaisuudet - hinta" skaalalta sopivat korvaajat.


Vaikka onkin aika selvää jo ihan common sensen mukaan että melkein 40 vuoden ikäinen osa jota ei ole suunniteltukaan kestämään edes puolta siitä ajasta on erittäin isolla todennäköisyydellä jo vaihtamiskunnossa. Niin kuitenkin aina tulee kerättyä lisää aihetodisteita samalla. Osittain toki haluan löytää tukea väittämälleni siitä että tämän ikäiset komponentit eivät ole enää kunnossa, mutta osittain mua kiinnostaa myös se miten tarkalleen ottaen tietyn ikäiset komponentit käyttäytyvät, miksi, ja minkä asioiden löytyminen antaa viitteitä millon mistäkin.



...


Noi muutamat tinaroiskeet on tulleet tinaimurista jolla napsin entisten konkkien tinat pois sen jälkeen kun olin ottanut ne ensin irti. Tollainen 80 luvulla käytetty seos yhdistettynä aikansa fluksiin aiheuttaa sen että tina on usein paksumpaa ja siitä helpommin tulee noita roiskeitakin, noi eivät liity konkkiin millään tavalla muuten.

Tässä kyseisessä virtalähteessa toi suojalakan väritys menee vähän sekaisin konkista mahdollisesti ulos tulleiden elektrolyyttien kanssa. Ne on tietynikäisissä yleensä vaaleampaa ja kirkkaampaa kellertävän ruskeaa ja kuivuttuaan ne tummenevat. Monesti vuotojen kohdalla tota kautta voidaan vähän päätellä missä vaiheessa vuodot ovat jo tapahtuneet. Onko ne tapahtuneet lähivuosina vai onko ne tapahtuneet jo paljon aiemmin ja kone majaillut sen jälkeen jossain kaapissa pidempään.

Kannattaa myös huomioida että tämän powerin kohdalla en kertaakaan kokeillut tuleeko siihen virrat päälle ennenkuin aloin tekemään kunnostusta. Tämä on varotoimenpide sillä paljon tätäkin uudemmissa konkat saattavat näyttää etteivät ne olisi vuotaneet, mutta ne vuotaa ihan kunnolla jos laitteessa pitäiskin virtoja päällä. Vaikka tämä oliskin sellanen että juttu olis sen jälkeen selvä tapaus niin se kuitenkin aiheuttaa ylimääräistä puhdistamista. Mutta lisäksi se olisi tarpeetonta riskinottoa, en nimittäin tarkalleen etukäteen voi tietää minkä tyyppistä elektrolyyttiä (tarkalta sähkönjohtavuudeltaan, syttymysherkkyydeltään yms) juuri näissä konkissa on käytetty, ja miten ison riskin tietyt aiheuttaisivat jos ne vuotaisivat sisuksensa sellaiseen kohtaan missä voisi aiheutua oikosulkuja.


Käytännössä teoriani oli että puolet pienistä ja puolet isommista olisivat vuotaneet vähän, tämä siis vain oletus minkä muodostin nopeasti että mikä on todennäköisin skenaario mitä löytyy.  Vuotoja sitten löytyikin pienemmistä konkista, esimerkiksi tästä ylemmästä kuvasta on vähän hankala erottaa koska suojalakka on niin saman väristä, mutta tossa keskellä on selvästi täplä joka on tummempi kuin suojalakka, eli se on vanhaa elektrolyyttiä, se nimittäin ei ole myöskään mitään liimaa sillä liimaa on muualla vaikka kuinka paljon eikä käytetty liima ole ollenkaan samanlaista kuin mitä toi on.


...


Pienen vuotamisen sijaan nämä ovat enemmänkin menneet epämuodostuneen muotoisiksi. Toki vanhemmissa konkissa ne eivät välttämättä ole paremmassa kunnossakaan olevina mitään valioyksilöitä mitä muotoon saattaa tulla, mutta sen sijaan että tarkasteltais onko muoto epämääräinen vai ei, meidän tulee tarkastella mistä kohdista muoto on epämääräinen. Pullistellessaan tietynlaiset konkat nimittäin pullistuvat tietyistä kohdista. Esimerkiksi näissä huomaamme vasemmassa miten pohja on pullistunut alaspäin. Ja tämä on kuitenkin sellainen joka paikallaan ollessaan näyttää olevan ihan ok, mutta irrotus ja kääntäminen paljastaakin kaiken. Kuvasta ei näy niin hyvin mutta toi pohja ei ole tasainen vaan sellanen ( merkin muotoinen.

Testasin jokaisen pienistä konkista nopeasti, ja siinä vaiheessa kun 22uF konkalla alkoi näyttämään 45+uF lukemia niin siirryin jo seuraavaan. Jos tuijotetaan ihan vaan arvoja niin jokaisessa näissä ne olivat koholla, osassa moninkertaiset siihen verrattuna mitä ne pitäisi olla.

Monesti myös nämä pienet konkat ovat se heikoin lenkki monellakin tavalla. Ensinnäkin kokonsa vuoksi ne eivät luonnollisestikaan ole niin kestäviä kuin mitä isommat olisivat, mutta ne myös sijaitsevat sellaisissa osissa circuitryä että niiden epätavallisella toiminnalla on isompiakin vaikutuksia kokonaisvakauteen. Tietynlaisissa powereissa esim yhden pienen konkan huonokuntoisuus saattaa jo aiheuttaa sen että jännitteet alkaa ampaisemaan nopeasti ylöspäin.



...


Yksi hyvä keino isompien kanssa on verrata täysin samanlaisia, saman valmistajan, toisiinsa. Mitä voimme tätä kautta saada selville niin pieniä viitteitä powerin toimintaan noin muuten. Esimerkiksi joskus käy tilanne jossa tietyn linjan konkat eivät ole vuotaneet ja pullistuneet, mutta jonkin toisen linjan konkat ovatkin kaikki vähän vuotaneet. Tämä voi kertoa joko powerin suunnittelusta muuten, esimerkiksi osien sijoittelusta sen verran että tietyille varattua tilaa on liian vähän ja ne ovat liian lähellä kuumenevia osia. Mutta se voi myös kertoa siitä että laitetta on käytetty huonosti.

Yksi sellainen esimerkki olisi vaikkapa turbokorttien tai vastaavien käyttö koneessa, ilman että virtalähdettä on vaihdettu sellaiseen missä tietty jännitelinja kestää paremmin kuormitusta.

Mikäli tässä koneessa vaikkapa 5 voltin linjan konkat olisivat huonommassa kunnossa kuin mitä ne ovat, se voisi kertoa esimerkiksi siitä että laitteeseen olisi kytketty jotain mikä rasittaa sitä vitosen linjaa todella paljon. Tämä kone nimittäin antaa ulos sekä 5V, 12V että -12V sopivasta liittimestä kuten esim Amigatkin tekevät.



Mitä se mainitsemani ylimitoittaminen sitten tämän powerin kohdalla tarkoittaa?

Tietynlaisissa vanhemman mallisissa yksinkertaisemmissa powereissa, sellasen karkean todellisen virtalähteen kestävyyden voi selvittää tutkimalla miten paljon switcheritransistori kestää sellaisissa missä niitä on ainoastaan yksi. Uudemmissa virtalähteissä on hyvin paljon sellaista että virtalähteen maksimiksi on ilmoitettu jotain, mutta switcherin maksimi on aivan jotain muuta. Eli mikäli virtalähde olisi ilmoitettu olevan vaikkapa 200W mutta switcherin ehdoton limitti on 160W niin se 200 on vain aivan täyttä potaskaa, se ei ole mitenkään mahdollinen koska switcheri leviää jo ennen sitä.

Mutta sitten taas käänteisesti tämän virtalähteen kyljessä on ilmoitettu että 5V olisi noin 4A ja 12V olisi noin 2.5A. Tähän sitten päälle pikkuisen -12V linjaa.

Eli 20W + 25W + rippeet päälle tekee noin 51W ja kyljessä lukeekin 55W.  Kuitenkin esimerkiksi switcheri on 100W kestävää sorttia ja vähän ihmettelen itsekin että Mitsumi on valmistanut kerrankin jotain ihan kunnollista. Lisäksi tossa kannattaa huomioida että noi maksimit on tosiaankin ne ehdottomat maksimit mitä täyteen laajennettu kone parhaillaan voisi viedä. Tämä tarkoittaisi useampaa diskettiasemaa jotka ottaa virrat koneesta, jotain laajennuksia jollainen voi melkein syödä saman verran kuin pelkkä kone muuten yms. Vaikka osasta custom siruja on vaikea sanoa mitä ne tarkalleen kuluttaisivat niin emolevystä näkee kyllä aika selvästi että maksimit ei olisi pelkällä peruskoneella lähelläkään.

Eli pelkkä peruskone vie ennemminkin maksimissaan 1/2 siitä mitä virtalähteen kylkeen on merkitty, ja virtalähteen komponentit muuten on mitoitettu vielä tuplasti sille. Tätä tarkoitin sillä että powerin osat on reilusti ylimitoitettuja, ja tämä olikin yksi niistä syistä mitkä puoltavat ton kunnostusta vaihtamisen sijaan.


Jos jokin on jo lähtökohtaisesti huonosti tehtyä niin siitä ei oikein saa kunnollista ellei sitä rakenna puoliksi kokonaan uusiksi, mutta valmiiksi hyvin tehdyn laitteen kunnostelee mielellään hyvin.  Smiley

BTW yksi jännä tossa powerissa mihin törmää harvemmin ni piirilevylle ei ole merkitty miinusten paikat niinkuin yleensä vaan sen sijaan tehty niinpäin mitä esim Fujitsu on tehnyt todella usein, ja noi merkityt kohdat onkin ne plussat. Tämän takia se sijoittelujen piirtäminen paperille on hyvä idea, siitä saa tarkastettua myöhemmin paremmin että mitenkäs päin tää ja tää osa tulikaan kiinni.




Lisäksi mä en ole todellakaan matemaatikko, mulla ei ole lainkaan matemaattisia kykyjä, jos pelkkä yksinkertaisten laskujen tekeminen vaatii multa useamman vaiheen ja laskimen käyttöä, lisäksi mun matemaattinen älykkyys on oikeasti kehitysvammaisen tasolla. Sen sijaan toimin enemmänkin teoreettisen fysiikan puolella mutta yhdistän siihen myöskin sellaisen näkemyksen että tietyt matemaattiset lukemat eivät välttämättä enää päde tietyn ikäisen ja tietyissä olosuhteissa säilytetyn laitteen kohdalla, vaan niitä tulisikin pitää enemmän suuntaa antavina kuin absoluuttisina.  Jos mun pitäis käsitellä näitä puzzlena jossa olisi vain yksi oikea ratkaisu ja vain yksi mahdollinen lähestymistapa sitä kohti, niin en tekisi näitä koskaan.

Tämän takia esim juuri tämän tyyppiset huoltamiset onnistuvat hyvin koska en tuijota niinkään lukemia että niistä löytyisi se absoluuttinen totuus, vaan se totuus muodostuu enemmänkin monen eri aihetodisteen kautta. Samalla tollainen lähtökohta antaa myös vapaammat kädet tehdä muutoksia, kun ei etsitä yhden tietyn osan tiettyjä oikeiks oletettuja arvoja jotka pitää saada ehdottomasti kohdalleen, voidaankin tarvittaessa tehdä out of the box tyylistä muuntelua myös jonnekin muualle. Eli jos tiettyä ongelmaa ei voida ratkaista yhdellä ainoalla oikealla ratkaisulla, niin etsitäänkin riittävän lähellä oikeaa oleva tulos ja muutetaan muita muuttujia niin että kokonaisuus on kuitenkin pätevä ja toimii.

Mitä siis ajan takaa ni jos välillä tulee sellainen olo lukiessa että ikäänkuin samaan aikaan ei ymmärrä ja samaan aikaan miettii että pitäisi olla esimerkiksi jotenkin matemaattisesti älykkäämpi että kykenisi päättelemään juttuja tai tajuaisi niistä, niin ei tarvitse. Niitä ei ikäänkuin tarvitse ajatella liian monimutkaisesti eikä sellaisen alueen ulkopuolella mikä onnistuu itseltä paremmin tai mikä ei onnistu.

 
Back to top
« Last Edit: 29.06.2019 at 03:50:50 by Mirsku »  
Achievements: 11
PlayStation Network Level 15+Keyboard VeteranSocial AdventurerNES-Retro White Glove SocietyNES Game MasterFirst Successful SaleInsiderTypical Apple UserChurch of NES-RetroItem Acquiredbassokoira's Long Con Victim

" [2:03 AM]jnx:never go full Mirsku "

Radikus wrote on 07.12.2018 at 08:07:59:
Mirskulle bannit.
Mirsku   IP Logged   Firefox 67.0  X11
Mirsku
Offline
NES-Retro Elite
******


Posts: 6636

Helsinki - Finland
Gender: female
Re: Miten ymmärtää tietokonetta joka on melkein yksisarvinen ?
Reply #4 - 15.07.2019 at 09:07:30
 
Vaihdoin emolevylle uudet konkat ja samalla vilkaisin että millainen kideoskillaattori koneessa on, onko se missä kunnossa, onko kiteitä enemmän kuin yksi yms..

Vanhat kideoskillaattori alkaa monesti heittämään vähän, ei heittämään niin että taajuus muuttuis ja pysyis juuri tiettynä muuttuneena, vaan enemmänkin tapahtuu sellasta että se taajuus saattaa pikkuisen "seilata". Joissain tapauksissa tämä ei haittaa ollenkaan mutta jos esimerkiksi värit generoidaan jotenkin sidoksissa siihen millainen taajuus kiteessä on, niin välillä tulee vastaan niitä tilanteita joissa väreissä huomaa että jotain on vähän vialla.



...


Nappasin itselleni tämän kuvan ihan vain siksi että voin myöhemmin tsekata onko toi mikä taajuus yleensä, ja laittaa muistiin et voisi ottaa kuitenkin uuden kiteen. Uusi "ei paras mahdollinen laatu" on monesti noissa parempi kuin 25-40 vuotta vanha laadukas.

Mutta tollaista 32.2238MHz kidettäpä ei löydykään oikein mistään. Aloin sitten tutkimaan tarkemmin että missä tota taajuutta tai sen jakoja olis käytetty muuallakin, enkä löytänyt mistään mitään.


------------------------------------------------


Että vähän saisi paremmin käsitystä miksi omituinen kide on vähän ongelmallinen ja miksi se nimenomaan on omituinen niin tehdään pieni vertailu johonkin koneeseen joka on hyvin yksinkertainen. (Eli vedetään tää postaus sellaseks et laajennetaan aihetta maaaaahdollisimman laajaks)

Otetaan esimerkiksi melkein mikä vaan NTSC MSX2. Eli sellaisen VDP:n luona on kide joka on 21.47727 MHz. VDP ottaa ton sisään ja antaa eteenpäin sen jaettuna sopivalla tasaluvulla. Eli taajuus voidaan helposti tuplata, tai puolittaa, ja tässä tapauksessa VDP puolittaa sen niin monesti että jakaja on 6.

21.47727 / 6 = 3,579545.  Ja yllätys yllätys koneen CPU toimii juuri tolla nopeudella, eli VDP antaa vain CPU:lle oman taajuutensa jaettuna jollain ja saadaankin sopiva taajuus joka annetaan CPU:lle ja koska jakaja on tasaluku niin saadaan molemmat pysymään vielä nätisti syncissä keskenään. Ja tossa taajuudessa on sekin kiva että ohops se sattuukin olemaan NTSC komposiitin ja S-videon colorburst. Eli koneissa missä on sisäinen RGB encoder voidaan se sama antaa sinnekin.

MSX2 on tossa suhteessa mukavan simppeli mutta mikä tosta SMC-777:sta sit tekee taas vaihteeks mahdollisimman omituisen?

Kokeile jakaa tota 32.2238 MHz taajuutta tasaluvuilla niin siitäpä ei saakaan oikein mitään sellasta missä olis mitään järkeä. Eli mistä tiedetään että CPU:n nopeus liittyy jotenkin tohon kiteeseen? Koska se on ainoa kide koko emolevyllä, joten se on ns master clock taajuus, ja KAIKKIEN clock inputilla varustettujen sirujen kellotaajuudet tulee jotenkin siitä jaettuna jollain. Koneen CPU on NECin valmistama Z80 klooni mikä tarkoittaa käytännössä et se toimii noin 2-4MHz jollain siitä väliltä.

Jos vilkaistaan vähän onko koneen CPU:n nopeutta mainittuna missään, ni aina löytyy maininta siitä että CPU on Z80 yhteensopiva, mutta missäänpä ei lue tarkkaa kellotaajuutta. Ja tässä on erittäin hyvin se syy miksi ei, koska kukaan ei ole ottanu vielä selvää mikä se tarkalleen on.  Cheesy

Jos tota 32.2238 aletaan jakamaan tasaluvuilla niin saadaan:

-  32.2238 (1)
- 16,1119  (2)
- 10,741266667 (3)
- 8,05595 (4)
- 6,44476 (5)
- 5,370633333 (6)
- 4,6034 (7)
- 4,027975 (8)
- 3,580422222 (9)

Tässä vaiheessa ollaan jo lukemissa missä voisi olla jotain järkeä. CPU:n kellotaajuus voisi olla esim master clock jaettuna kahdeksalla, tai master clock jaettuna yhdeksällä. Miksi sen on siis oltava jokin tollainen luku, niin koska jos yhden sirun kellot on tämä, ja toisen sirun on jotain ihan muuta, niin sitten kun aletaan tekemään jotain sellasta missä siru a tarvitsee heti datan sirulta b yms niin kaikki levähtää kuin korttitalo mikäli ne toimii ihan miten sattuu.

Pitää vielä tarkistaa skoopilla myöhemmin CPU:n clock inputista et mitäs se nyt tarkalleen on, mutta erittäin vahva veikkaus on että se on joko noin 4,02798 tai 3,58042. Jälkimmäisen puolesta puhuis se että about tollainen on monesti just se lukema mitä vastaavalla prossulla olevissa koneissa on, ja edeltävän puolesta taas puhuis se että muita pikkuisen korkeammat kellot CPU:lla voisi olla hyvinkin yksi syy miksi kone on poikkeuksellisen kykenevä videosiruunsa nähden.

Mutta joka tapauksessa se on lukema mikä ei vastaa minkään muun koneen lukua. MSX2:sissa on sama CPU mutta niissä kellotaajuus on ntsc colorburstin mukaan looginen. Sharp X1 koneissa on sama CPU mutta se on vaan yksinkertaisesti 4 MHz yms yms. Toi 32.2238 master clock on vaan aivan älytön luku eikä sen tarvitsis olla edes mitään noin omituista.

Mutta sitten toisinpäin hyvänä puolena tossa on se että koska sitä kellotaajuutta ei käytetä esimerkiksi komposiitin tekemiseen, niin se ei haittaa vaikka se heittäis vähän. Sama kellotaajuus annetaan varmasti myös ton äänisirulle, mutta sellainen pieni heitto ei itseasiassa aiheuta mitään sellaista että sitä välttämättä edes kuulisi, korkeintaan pikkuisen muuttaa tiettyjä nuotteja mutta ei korvin kuultavasti kyllä.


 
Back to top
« Last Edit: 15.07.2019 at 09:09:33 by Mirsku »  
Achievements: 11
PlayStation Network Level 15+Keyboard VeteranSocial AdventurerNES-Retro White Glove SocietyNES Game MasterFirst Successful SaleInsiderTypical Apple UserChurch of NES-RetroItem Acquiredbassokoira's Long Con Victim

" [2:03 AM]jnx:never go full Mirsku "

Radikus wrote on 07.12.2018 at 08:07:59:
Mirskulle bannit.
Mirsku   IP Logged   Firefox 67.0  X11
Mirsku
Offline
NES-Retro Elite
******


Posts: 6636

Helsinki - Finland
Gender: female
Re: Miten ymmärtää tietokonetta joka on melkein yksisarvinen ?
Reply #5 - 17.07.2019 at 03:51:55
 
Tässä vaiheessa virtalähteen konkat on uusittu ja konetta testattu ilman videojohtoa sen verran että Sony piipitteleekin "anna järjestelmädisketti" tasaisin väliajoin.

Nappasin samalla myös koneen käyttiksen sisältämän eepromin ja luin sen sisällön talteen. Olin aiemmin ottanut myös Sharp X1 Turbosta vastaavat sirut jo valmiiksi että luen ne samalla, ja paljastuikin että ne on täysin samoja Fujitsun valmistamia 16K eprommeja molemmissa. Sharpissa vain Turbo puolen sisukset oli jaettu kahdelle sirulle jotka sit olivat piirilevyllä joka menee yhteen sirukantaan. eli 32k rom jaettuna kahdelle 16K sirulle. Tolle ei oikeastaan ole mitään muuta järkevää syytä kuin että sopivan pidike piirilevyn valmistaminen ja kahden 16K sirun ja yhden logiikkasirun käyttö on ollut itseasiassa halvempaa kuin käyttää yhtä 32K sirua.

Tosta että kaksi pienempää epromia plus piirilevy on halvempia kuin yksi 32K eprom saa vähän ymmärrystä myös siihen, miksi esim Disk System on vaikuttanut aikoinaan hyvältä idealta isompikokoisten maskromien käyttämisen sijaan.

Mutta takaisin Sonyyn, käyttämäni prommeri on sellainen joka näyttää luetun sirun sisukset samantien heksana ennenkuin ne tallentaa haluamallaan nimellä, joten vilkaisin samalla vähän olisiko Sonyn sirulla mitään mistä saisi nopeasti selvää ilman että tekee heksamuunnoksia yms. Huomasin muun muassa sellaisen että käyttöliittymän valikossa näkyvät tekstit yms ovat jos valmiina epromilla, eli tämä tarkoittais sitä että se tile pohjainen käyttöliittymä mikä Sonyssa aukeaa ruudulle, onkin vähintäänkin puoliksi koneen epromilla ja jotain siitä on disketillä. Tämä käytännössä mahdollistaa sen että disketille voidaan laittaa enemmän sitten muuta, ja vähän ihmettelinkin aiemmin että miten niille on välillä mahdutettu niin paljon. 

Toinen mahdollisuus on se että kaikki onkin epromilla ja valikkoa ei vaan yksinkertaisesti avata ellei saada disketiltä listaa tiedostoista.

Toinen jännä asia mikä paljastui ja missä emulaattorit ovat epätarkkoja koskee laitteen äänisirua. Ton kyseisen sirun kanssa tapahtuu sellainen että se päästelee random ääniä aina kun siihen kytketään virrat, ellei sitä käsketä erikseen olemaan hiljaa. Sonyssa tätä ei ole tehty ja emulaattorissa on hiljaista ja kuuluu vain piippaus koneen pyytäessä diskettiä. Aidossa taas koska äänisirua ei erikseen käsketä hiljaiseks se päästelee ihme surinaa ja kurinaa ja piippauksen sit siinä välissä.

Pikkujuttu mutta ihan mielenkiintoinen, toi oli nimittäin itselleni kysymysmerkki että sisältääkö koneen eprom jotain mikä vaimentaa äänisirun aluksi vaiko ei, ja selvästikään ei sisällä. Sellasissa laitteissa joissa kyseinen äänisiru on itseasiassa hiljaa aluksi, se on toteutettu tosiaan niin että ekoja asioita käynnistyksessä on käskeä se siru hiljaiseksi. Vähän hankala kaivaa esimerkkejä koska niitä on aika vähän, mutta yksi mikä tulisi mieleen niin Tandyt esim on sellaisia koneita joissa on biosissa erikseen pätkä sitä varten et äänisiru hiljennetään.


Toinen juttu olikin sit koneen virtalähde. Menee päälle, toimii, yms, mutta kun mittasin vähän onko se miten pielessä niin -12V linja näyttää -12.04V ja tämä selittyy ihan sillä että sillä ei ole sen ihmeempää kuin perus 7912 regulaattori joka jo itsessään on fixed tietylle jännitteelle, eli sellainen kontrolloi itse itseään juuri sopivaks (silloin kun se oikeasti jopa toimii), tämä on siitä kätevä myöskin että jos ton haluais saada aivan äärimmäisen tarkaks niin ei tarvitsis kuin heittää joku keskimääräistä parempilaatuinen vastaava uusi tilalle niin -12V linjaa ei tarvitsis enää ikinä miettiä. Tämä on lineaariregujen hyviä puolia että kun ne toimii oikein niin ne myös toimii oikein ja pitää linjat äärimmäisen vakaana. Juurikin tästä syystä neuvon aina vaihtamaan pelikonsoleihin regun uuteen, se on hyvin edullinen yksittäinen komponentti jonka uusimisella samalla kun uusii sen luona olevat konkat, saadaan pienellä vaivalla erittäin iso vaikutus parempaan suuntaan.

5 voltin linja näyttää 4.68V about, ja 12V linja näyttää yli sen mitä pitäisi. Tämän takia siellä virtalähteessa on niitä potikoita joilla nämä sit saadaan kohdalleen, mutta uusituilla konkilla ja likaisuutensa yms takia ne on tässä vaiheessa mitä sattuu eikä tota voi käyttää vielä tollaisenaan. Toi 12V linjan normaalia korkeamman syyksi epäilisin ihan vaan että vakiokone ilman diskettiasemaa ei yksinkertaisesti käytä sitä pahemmin. Eli ilman kuormitusta se hyppääkin sit korkealle koska se ei toimi oikein. 5V linjan syyksi taas epäilisin vain että potikat kaipaa puhdistusainetta väliin ja pyörittelyä, eli yksinkertaisesti ikääntymisen tuomaa kosketushäikkää.

Yksi kanssa mitä huomasin samalla kun laitoin uudet konkat niin powerissa on todella paljon perus 2SA1815 transistoreja. Nämä ovat sellaisia todella yleisiä monikäyttöisiä ja mulla sattuu olemaankin niitä pussillinen jossain uusia. Eli samalla kun kalibroin ton muuten, vaihdan kyllä noi kaikki uusiin ensin. Nykyinen vanha transistori on valmistuslaadullisesti ihan eri luokkaa kuin esim 70-luvulla valmistettu sama. Jossain kitarapedaalissa tms se vanha saattaa olla jopa parempi mikäli siitä halutaan hyödyntää jotain tiettyä ääneen vaikuttavaa pientä valmistusvikaa, mutta virtalähteessä toki vakaampi onkin sitten aina parempi.


Eli tässä vaiheessa kone menee taas kahtia, virtalähde erikseen ja emolevy erikseen. Emolevy jatkaa tästä omaan operaatioonsa eli diskettiaseman pinnityksen selvitykseen. Ja virtalähde jatkaa kalibrointiin, se miten aion tehdä tämän on kuormittaa 5V linjaa tehovastuksilla noin puolella siitä mihin se pystyis ja säätää jännitteen kohdalleen. 12V linjaa taas aion kuormittaa potikoita pyöritellessä noin 1/3 osalla siitä mitä se kestäis koska se olis aikalailla just sen verran mitä epäilisin koneen plus yhden diskettiaseman vievän siinä vaiheessa kun laitan sinne jonkin sopivan aseman.

Valitettavasti ei ole kuvia nyt koska laitoin koneen väliaikaisesti kiinni, mutta powerin konkissa tein silleen että menin kestävyys etusijalla. Eli käytin aiempia korkeampia konkkia jotta ilmankiertotilaa olisi enemmän, ja ne olisivat kauempana lämpenevistä osista, mutta valitsin konkat myös sen mukaan että miten paljon ne kestävät lämpöä. Eli 1000 tuntia 105 astetta kestävän sijaan laitoin esim 3000 tuntia vastaavassa kestävän yms. Lisäksi muutamien pienempien konkkien toiminta vaikuttaa todella kriittisesti siihen pysyykö jännitteet miten tasallaan tollaisen designin powereissa, joten käytin niissä samoja arvoja mutta ylimitoitin jännitteet. Eli käytännössä laitoin pidempään kunnossa pysyvät kriittisempiin paikkoihin myöskin. Menin myös tarkoituksella sellaisilla konkilla jotka "ovat suht low esr mutta eivät ole liian low esr". Joissain tapauksissa vanhanaikaisissa virtalähteissä liian alhaisillä esr:llillä meneminen onkin tietyn rajan jälkeen huono asia, mutta hyvin usein sieltä muita vastaavia kestävämmistä löytyykin sellainen sopiva sweet spot komponenttien ominaisuuksien suhteen.

Mahdollisesti joutuu myös uusimaan joitain logiikkasiruja emolevylle (etenkin diskettiaseman väylissä tahdon saada ne käyttäytymään juuri miten tahdon saada ne käyttäytymään), mutta mikäli näin tulee tapahtumaan niin menen varmaan nopeimmilla CMOS varianteilla mitä löydän samaisista siruista. Jos koneen muistisiruja, eprommeja yms vähän vilkaisee ni toi ei tarvitse mitään huippunopeita aikoja niiltä, ja logiikkasirutkaan eivät ole mitään huippunopeita variantteja vanhoista NMOS siruista. Joten nopeilla variaatioilla CMOS tekniikalla valmistetuista jokainen hajonnut tai epämääräisesti toimiva vanha siru korvautuu vähemmän lämpöä tuottavalla ja vähemmän virtaa syövällä vastineella.

Koneessa jossa emolevy on ladottu täyteen vanhanmallisia logiikkasiruja, tällä saadaan emolevyn lämmöntuottoa silleen ohimennen samalla vähän alaspäin.  Smiley   



edit: Tässä vaiheessa toki helppo ratkaisu olisi vain ottaa jokin ihan laadukaskin moderni virtalähde ja käyttää sitä. Miksi kuitenkin yritän viimeisen päälle mennä tolla vanhalla johtuu useastakin syystä:

- Kontrolli komponenttien laadusta, kaikki mitä vaihdan on hallittavissa ja tiedän tarkalleen minkä valmistajan minkä speksin ja minkä laatuinen komponentti siellä on. Moderneissa on vähän se ongelma että ne on as is kokonaisuuksia jossa saattaa olla osissa laatueroja laidasta laitaan. Eikä niitä ole tehty kestämään pitkään, ne on tehty tekemään se yksi tehtävänsä tässä ja nyt ja kestämään takuuaikansa, jos tahtoo että jokin kestää kunnolla niin se pitää säätää itse.

- Tietyn tyyppisten powereiden switcherien heittelyn laskeskelu ja siihen mukautuminen. Vihaan tätä yli kaiken, hirveää matematiikkapyörittelyä, kun taas vanhemman mallisilla osilla ollaan enemmänkin tekemisissä lämmöntuoton kanssa. Eli ikäänkuin lähempänä käytännön fysiikkaa matemaattisemman maailman sijasta, lisäksi uudemmissa on usein sitä että ongelmia ei itseasiassa ratkaista, niitä vain muutetaan kunnes ne toimivat niin ettei niiden vaikutus ole häiritsevä. Monesti toi vaatii useamman monimutkaisen vaiheen, mutta pahimmillaan kaiken muun mukauttamisen siihen sopivaksi. Nämä laitteet on kuitenkin tehty toimimaan vanhemman mallisilla powereilla enkä varsinkaan ala muuttamaan laitteita muuten vain siksi että modernimpi vähänvirtaisempi virtalähde sisältää ongelmia joita ei muuten saisi ratkaistua.

- Alkuperäisyys. Olen valmis venymään näiden koneiden kanssa tosta vasta siinä vaiheessa kunhan tiettyä osaa ei yksinkertaisesti ole japanilaisen firman valmistamana, ja siinäkin vaiheessa mennään tekniikkakulttuurin kannalta lähemmäksi taiwaniin eikä kiinaan. Miksi näin niin koska nämä koneet kuitenkin edustavat aikaansa, ja siihen aikaan ei ollut mitään kiinalaista halpatuotantoa. Päinvastoin mä kunnostelen näitä säilyttääkseni aikaa joka ei ole nykyaikaa.  Tarkoituksena on säilyttää palasia japanilaista tietokonekulttuuria ja pitää sitä ajattomampana, ei korostaa nykyajan ilmiöitä. Tämä ei ole siis mikään poliittinen kannanotto, vaan jos tarkastellaan tietotekniikan historian näkökulmasta, niin tässä ikäänkuin pysytellään siellä samalla tietyllä alueella. Japanilla, Korealla, Singaporella ja Taiwanilla yms on 80-luvun tietokonehistoriaa ja kotitietokonehistoriaa. Kiinalla taas ei ole. Tasan tarkkaan noin yksinkertaista, eli operoidessa tietyn ajan laitteilla pysytään alueella jolle ne laitteet historiallisessa mielessä sopivat. Saatan joskus käyttää myös Saksassa valmistettuja komponentteja 80-luvun Japanilaisessa koneessa, tietotekniikkahistoriallisesti tolle ei ole mitään estettä.

- Virtalähteen form factor, toi on sen muotoinen palikka että on hyvin vaikea löytää sopivan kokoista riittävän laadukasta uutta virtalähdettä.

- Viimeisenä syynä on ihan vain se että aiemminkin on onnistunut tekemään sellaista että jostain vanhasta powerista saadaankin lopulta kolme kertaa vakaampi kuin modernit medical käyttöön tarkoitetut vähän nimekkäämmätkin virtalähteet. Eihän sillä ole lopulta ihan niin paljon väliä mutta jos tollaisen pystyy vetämään ja tietää täysin mitä siellä kuorien sisällä lopulta on, niin miksi sitä ei tekisi.   

 
Back to top
« Last Edit: 17.07.2019 at 04:58:14 by Mirsku »  
Achievements: 11
PlayStation Network Level 15+Keyboard VeteranSocial AdventurerNES-Retro White Glove SocietyNES Game MasterFirst Successful SaleInsiderTypical Apple UserChurch of NES-RetroItem Acquiredbassokoira's Long Con Victim

" [2:03 AM]jnx:never go full Mirsku "

Radikus wrote on 07.12.2018 at 08:07:59:
Mirskulle bannit.
Mirsku   IP Logged   Firefox 67.0  X11
Page Index Toggle Pages: 1
Send Topic